Siirry pääsisältöön

Rekkakakku 2-vuotiaalle

Onnea 2-vuotiaalle! Juhlapäivää vietettiin rekkakakun voimalla, sillä onhan rekat ja monsteriautot hienointa maailmassa! Melkoista näperrystä marsipaanikuorrutteinen kakku vaati ensikertalaiselta, mutta askartelu oli hauskaakin. Ja sotkuista. Liioittelin tomusokerin määrän kanssa, ja koko keittiö oli tahmea pöllyävän tomusokerin ansiosta. Ainakaan marsipaani ei juuttunut kiinni mihinkään, sokeritahma kylläkin. ;)




Leivoin rekkaa varten 3 vaaleaa peruskääretorttupohjaa (à 4 munaa), joista kului vähän yli 2,5 pellillistä. Kakun täytteenä on vadelmahilloa, pakastevadelmia ja diplomaattikermaa, johon käytin vaniljakreemijauhetta ensi kertaa. Pidin täytteen simppelinä ja hyvin muotonsa pitävänä, sillä jännitin sitä, miten marsipaani pitää muotonsa yön yli jääkaapissa. Netistä luin varotteluja marsipaanipäällyksen hikoilusta, mutta kakkupohjan päälle eristeeksi tekemäni voikreemi Kinuskikissan ohjeella piti hikoilun hyvin aisoissa. Vain yksi kohta ilmeisesti falskasi hieman, ja pintaan oli kerääntynyt kosteutta. Lahoamis- ja hikoilu-uhan vuoksi en kostuttanut kakkua lainkaan, vaan ajattelin pakastevadelmien hoitavan homman yön aikana. Tosiasiassa kakku oli vähän kuiva, joten kevyesti uskaltaa kostuttaa, vaikka kakun tekisi edellisenä päivänä valmiiksi.

Kakkupohjat muotoonsa leikattuina ja täytettyinä.

Voikreemi toimii eristeenä ja estää marsipaanin hikoilua.


Marsipaanilevy saa mennä reilusti reunojen yli.
Tomusokeri toimii "jauhoina" kaulitessa - tosin vähempikin riittää.. ;)

Kakun kuorrutukseen kului 2,5 pötköä vihreää marsipaania ja lisäksi puoli pötköä punaista. Lisäksi ostamani pieni väripaletti koristemarsipaania oli loistava lisä, ja siitä sain tehtyä kaikki rekan muut osiot. Etu- ja takavalot löytyivät irtokarkkilaarista, samoin valmiin kakun "mukulakivikatu". Renkaat olivat Ballerina-suklaakeksejä, joihin tein koristemarsipaanista lokarit.



Olen suht tyytyväinen ensimmäiseen marsipaanikakkuyritykseen ulkonäöllisesti, vaikka hiomista vielä löytyy. Jotkut taitekohdat jäivät tönköiksi ja toisaalta jossain kohtaa marsipaani pääsi niin ohueksi, että se vähän repeytyi kakun päälle nostettaessa ja piti paikata. Lisäksi sitä tomusokeria oli kakun päällä aluksi todella paljon, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, mutta onneksi tein kakun edellisenä päivänä/iltana/yönä, joten tomut sulivat aika hyvin kakun pintaan.

Entäs sitten maku: marsipaani jakaa mielipiteitä ja itselläni on tekemistä maun kanssa. Päivänsankari söi vähän täytettä, joten kakku oli lähinnä hauska ohjelmanumero. Loistavasti koossa pysyvä vaniljakreemijauhe teki kakkuun mielestäni jotenkin teollisen maun, joten sitä kannattaa käyttää harkiten.

Tässä vielä päivänsankari itse lahjansa äärellä: leikkikeittiö, totta kai!

Pikkukokki ja synttärilahja - onnea 2-vuotias!

Kommentit

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau mikä monstirekka! Taisi ton parissa muutama hetki kulua!

      Poista
  2. Kiitokset :) juu vähän siinä askertelussa vierähti aikaa. Ehkä jossain vaiheessa praktiikkaa ja vauhtia kertyy enemmän.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Karppaajan muhkea lihapata

Käy tämä pata muillekin kuin karppaajille, mutta alkuperäisen reseptin olen bongannut karppaus-infon sivuilta. Lihapataan ei tule jauhoja tai muita saosteita, vaan se saa muhia rauhassa uunissa ihanan pehmeäksi. Laita pata tekeytymään jo aamulla ja hauduttele kypsäksi ulkoilupäivän aikana.



Tässä oma versioni padasta, josta riittää isollekin porukalle.

1,2 kg naudan kulmapaistia
1,5 rkl voita tai margariinia
suolaa, pippuria
paprikajauhetta
1 litra vettä
2 lihafondi-kuutiota / kasvisliemikuutiota tms.
1 pieni sipuli
3 valkosipulin kynttä
6 rkl tomaattipyrettä
2-3 rkl dijon-sinappia
1-2 rkl ketsuppia
2-3 rkl soijaa
4-5 porkkanaa paloiteltuna
2 sipulia isohkoina lohkoina
2 prk ruokakermaa
1 pkt Koskenlaskijaa

Leikkaa huoneenlämpöinen liha ohuehkoiksi siivuiksi syiden vastaisesti. Ruskista siivut nopeasti kuumalla pannulla voissa. Mausta lihat kevyesti suolalla, pippurilla ja runsaalla paprikajauheella. Siirrä palat uuninkestävään isoon pataan. Kiehauta paistinpannulla litra vettä, lisää …

Jälkimarinoitu paahtopaisti

Jälkimarinointi on helpoin tapa saada kunnolla makua paahtopaistiin. Valmista edellisenä päivänä ja tarjoa raikkaan salaatin ja vaikkapa aurajuustoperunoiden kera.




1 kg naudan paahtopaistia
Vähän öljyä
suolaa ja pippuria

Marinadi:
1,5 dl oliiviöljyä
(vajaa) 1 dl soijakastiketta
2 rkl balsamiviinietikkaa
2 valkosipulin kynttä murskattuna
Tuoretta rosmariinia ja minttua (tai muita yrttejä maun mukaan) silppuna noin 1 dl
ripaukset sokeria, suolaa ja pippuria

Ota liha huoneenlämpöön noin tuntia ennen ja ruskista se sitten pienessä öljymäärässä mahdollisimman kuumalla pannulla joka sivulta nopeasti. Suolaa ja pippuroi kevyesti ja siirrä uunipellille. Paista noin 200-asteisessa uunissa, kunnes paistin sisälämpötila on 55 C. Tällöin sisus on vielä punertavaa. Kääri kuuma paisti tiiviisti folioon ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Itselläni paisti sai vähän rapsakamman pinnan kuin oli tarkoitus, kun taapero oli käynyt vähän säätämässä paistolämpötilaa kesken kaiken... Se 200 C on kuitenkin optima…

Kinuski-puolukka-juustokakku

Kerta se on ensimmäinenkin, liivatteen käytössäkin. Minulla on ollut aika ylitsepääsemättömiä epäluuloja liivatteen käyttöä kohtaan omassa keittiössäni, mutta nyt päätin rohkaista mieleni, kun iski vastustamaton himo tehdä juuri näitä makuja viikonlopun kahvivieraille. Kannatti - kinuski ja puolukka on täydellinen pari!


Kakun ohje on hyvin pitkälti peräisin täältä. Ostin liivatelehtien sijaan liivatejauhetta, joka oli todella helppokäyttöistä. Ehkä ensi kerralla kokeilen kuitenkin uutta Vege-geliä. Liivatejauhe ei taida toimia ihan yhtä tehokkaasti kuin liivatelehdet, mutta kakku hyytyi kohtuullisen hyvin jauheellakin ilman liotusta. Suosittelut!